Professori: Google tappaa kaiken vapauden internetistä

 

Siva Vaidhyanathanin mielestä avoin tietoverkko on uni, joka ei toteudu. Syy on Googlen.

13.8.2012 | 32 | 
Juhani Karila
VILLE MÄNNIKKÖ
Siva Vaidhyanathan saapui sunnuntaina Suomeen. Hän osallistuu kirjastonhoitajien maailmankonferenssiin.
Siva Vaidhyanathan saapui sunnuntaina Suomeen. Hän osallistuu kirjastonhoitajien maailmankonferenssiin.

Si­va Vaid­hya­nat­han nau­raa ko­vaa väit­teen­sä pääl­le.

In­ter­ne­tiä ei ole.

Vir­gi­nian yli­opis­ton me­dia- ja oi­keus­tie­teen pro­fes­so­ri is­tuu mus­ta t-pai­ta yl­lään työ­huo­nees­saan Yh­dys­val­to­jen itä­ran­ni­kol­la. Ku­va pät­kii, ää­ni ei kuu­lu.

Sky­pe ju­mit­taa.

"O­do­ta, soi­tan uu­des­taan."

Pie­nen kamp­pai­lun jäl­keen saam­me pys­ty­tet­tyä hau­raan yh­tey­den At­lan­tin poik­ki. Seit­se­män ai­ka­vyö­hyk­keen pääs­sä Vaid­hya­nat­han lait­taa kuu­lok­keet kor­vil­leen ja hy­myi­lee pyö­rei­den kas­vo­jen­sa le­vey­del­tä omas­ta aa­mus­taan mei­dän il­taam­me.

Ei­hän täl­lai­nen oli­si mah­dol­lis­ta il­man net­tiä.

Vaid­hya­nat­han myön­tää sen, mut­ta kiel­tää vit­sail­leen­sa.

"­Jos miel­läm­me in­ter­ne­tin glo­baa­lik­si, avoi­mek­si ja muun­nel­ta­vak­si tie­to­ver­kok­si, meil­lä ei ole si­tä. Ver­kon tie­don­kul­kua val­vo­taan. Tie­toa sen­su­roi­daan. Mo­nis­sa maail­man kol­kis­sa ei ole edes pää­syä in­ter­ne­tiin."

"Yh­dys­val­tain ja Suo­men kan­sa­lai­si­na voim­me sen­tään ol­la koh­tuul­li­sen var­mo­ja, et­tei­vät hal­li­tuk­sem­me kuun­te­le mei­tä. Tai jos kuun­te­le­vat, ne ei­vät ran­kai­se mei­tä sii­tä, et­tä käym­me tä­tä kes­kus­te­lua."

Kuin va­roi­tuk­sek­si Sky­pe jäh­met­tää ry­pyn mie­hen sil­mien vä­liin, vain se­kun­nik­si, min­kä jäl­keen pro­fes­so­ri al­kaa ker­toa, mi­kä hän­tä oi­keas­ti nyp­pii.

Vaid­hya­nat­ha­nil­le suu­rin va­paut­ta syö­vä peik­ko on Goog­le. Hän jul­kai­si sii­tä vii­me vuon­na kir­jan, The Goog­li­za­tion of Eve­ryt­hing (And Why We Should Wor­ry) (Kai­ken goog­let­tu­mi­nen ja mik­si mei­dän pi­täi­si ol­la huo­lis­sam­me), jos­sa hän suo­mii ha­ku­ko­ne­jät­tiä lu­jin kor­va­puus­tein.

Pro­fes­so­rin mu­kaan in­ter­net on "­mah­ta­va uni", ra­jat­to­mien mah­dol­li­suuk­sien ja rä­jäh­tä­vän luo­vuu­den po­ten­tiaa­li, jon­ka kes­kel­le on it­sen­sä kam­men­nut mas­sii­vi­nen, jäyk­kä otus.

Goog­le ma­kaa poi­kit­tain va­paan tie­don­ku­lun val­ta­tiel­lä, vaa­tii ko­vaan ää­neen huo­mio­ta ja saa si­tä: kun tar­vit­sem­me tie­toa, em­me me­ne net­tiin, vaan Goog­leen, ja sit­ten goog­laam­me asian, jos­ta ha­luam­me tie­toa.

Osoit­teen kat­som­me Goog­le Ma­pis­ta.

Säh­kö­pos­tin tar­kis­tam­me Gmai­lis­ta.

Jus­tin Bie­be­rin uu­den mu­siik­ki­vi­deon la­taam­me Goog­len omis­ta­mas­ta You­Tu­bes­ta.

La­pin­tii­ran muut­to­rei­tit löy­däm­me Goog­len ha­ku­ko­nees­ta ja nii­tä kä­sit­te­le­vät tie­teel­li­set ar­tik­ke­lit Goog­le Scho­la­ris­ta.

Vii­si vuot­ta sit­ten Goog­le Street View lä­het­ti ku­vaus­au­tot tal­len­ta­maan ka­tu­nä­ky­miä, jot­ta näem­me, mil­tä mää­rän­pääm­me näyt­tää. Goog­le Earth mal­lin­taa sa­tel­liit­ti­ku­vil­la eteem­me ko­ko­nai­sen maa­pal­lon.

Kai­ken tä­män avaam­me maail­man suo­si­tuim­mal­la net­ti­se­lai­mel­la, jo­ka on Goog­le Chro­me.

Net­ti­hir­viö imee it­seen­sä sa­to­jen mil­joo­nien ih­mis­ten ha­lu­ja, tie­to­ja ja toi­vei­ta, jot­ka al­go­rit­mit la­jit­te­le­vat mää­rä­tyil­le uril­le. Ei­kä al­go­rit­me­ja kas­va ver­kos­sa kuin män­ty­jä kan­kaal­la, vaan ne is­tu­te­taan jo­tain tar­koi­tus­ta var­ten.

"­Ha­lu­sin kir­jas­sa rii­sua Goog­len kai­kes­ta mys­tii­kas­ta. Mei­dän pi­täi­si muis­taa, et­tä Goog­le ei ole pe­rus­ta­vaa laa­tua ole­va, mei­dän on­nem­me eteen töi­tä te­ke­vä idea, ku­ten de­mo­kra­tia tai ih­mi­soi­keu­det. Se on yh­tiö, jo­ka te­kee töi­tä it­sen­sä hy­väk­si. Tek­no­lo­gia, hui­min­kin, on ih­mi­sen te­koa."

Ja se te­kee pal­jon ra­haa. Goog­len tu­lo tu­lee mai­nos­ta­jil­ta, jot­ka mak­sa­vat yh­tiöl­le sen mu­kaan, kuin­ka pal­jon nii­den ha­ku­osu­mien oheen os­ta­mat mai­nok­set ke­rää­vät klik­kauk­sia.

Vaid­hya­nat­han epäi­lee, et­tem­me huo­maa in­hi­mil­lis­tä oh­jai­lua ruu­dul­la vä­ri­se­vän ark­ki­teh­tuu­rin ta­ka­na. Mei­dät on hui­jat­tu elä­mään lu­me­va­pau­des­sa.

"­Goog­le ja Fa­ce­book väit­tä­vät meil­le, et­tä saam­me teh­dä mi­tä ha­luam­me, mut­ta sil­ti ase­tuk­set ja va­lin­ta­ik­ku­nat ra­jaa­vat toi­min­taam­me."

Vaid­hya­nat­han sa­noo, et­tei suin­kaan kiel­lä Goog­len käyt­töä. Päin­vas­toin, hän ha­luaa, et­tä käy­täm­me si­tä pa­rem­min.

Hän ke­hot­taa ih­mi­siä sää­tä­mään ha­ku­ko­nei­den ja so­siaa­lis­ten me­dioi­den ole­tu­sa­se­tuk­sia, ot­ta­van it­sel­leen nii­tä oi­keuk­sia, jot­ka yh­tiöt kai­kes­sa hil­jai­suu­des­sa meil­tä pi­his­tä­vät.

"­Goog­len in­si­nöö­rit ovat roh­kei­ta ja luo­via. He te­ke­vät työn­sä hy­vin, ja niin mei­dän­kin pi­täi­si."

Ku­ten mo­net yh­dys­val­ta­lai­set tie­det­tä po­pu­la­ri­soi­vat tut­ki­jat Vaid­hya­nat­han on hy­vä kir­joit­ta­ja ja te­ho­kas pu­hu­ja. Hän luo kam­mot­ta­via nä­ky­jä, mut­ta ei tar­joa konk­reet­ti­sia vas­tauk­sia.

"­Ha­luan, et­tä mah­dol­li­sim­man mo­ni ih­mi­nen tu­lee tie­toi­sek­si sii­tä, mi­ten käyt­tää net­tiä", hän sum­maa.

Kir­jas­saan Vaid­hya­nat­han unel­moi tie­to­ver­kos­ta, jo­ka "­hyö­dyt­tää ko­ko maail­maa pit­käl­lä ai­ka­vä­lil­lä, ei­kä vain pal­ve­le yh­den yh­tiön ta­voit­tei­ta."

Unel­man pe­rus­pi­la­rik­si hän kaa­vai­lee "In­hi­mil­li­sen Tie­don pro­jek­tia", jon­ka tar­koi­tus on koo­ta kaik­ki maail­man tie­to säh­köi­sek­si su­per-en­syk­lo­pe­diak­si.

Kuu­los­taa Wi­ki­pe­dial­ta, mut­ta pro­fes­so­rin ta­voi­te on kun­nian­hi­moi­sem­pi. Hä­nen jär­jes­tel­män­sä yti­men muo­dos­ta­vat kir­jas­tot, ja it­se lai­tok­sen pys­tyt­tä­vät ama­töö­rien si­jas­ta tie­to­jen­kä­sit­te­lyn ja web-suun­nit­te­lun am­mat­ti­lai­set.

Ei kai täs­sä suun­ni­tel­la Pla­to­nin Val­tio­ta, jo­ta vii­saat fi­lo­so­fit it­se­val­tai­ses­ti joh­ta­vat?

Krii­ti­kot ovat huo­maut­ta­neet, et­tä in­ter­ne­tin pe­rus­omi­nai­suuk­siin kuu­luu vir­hei­den te­ko ja nii­den kor­jai­lu – käy­mis­ti­la, jo­ka ei vält­tä­mät­tä pal­ve­le yh­teis­tä hy­vää.

Po­lii­ti­koil­ta Vaid­hya­nat­han vaa­tii pää­tök­siä sii­tä, mis­sä ra­jois­sa fir­mat saa­vat ke­rä­tä tie­to­ja käyt­tä­jis­tään.

"­Goog­len vä­keä har­mit­taa vie­tä­väs­ti, et­tä he voi­vat seu­ra­ta vain mei­dän di­gi­taa­lis­ta pol­kuam­me. Oi­keas­ti he ha­lua­vat asen­taa ka­me­rat ja sen­so­rit sil­mä­la­sei­him­me ja seu­ra­ta to­del­lis­ta elä­määm­me."

Sel­lai­ses­sa vi­sios­sa kat­see­ni py­säh­tyy mu­ro­pa­ket­tiin Ale­pas­sa, ja kun avaan tie­to­ko­neen ko­to­na, kil­pai­le­van tuo­te­mer­kin mai­nos is­key­tyy ruu­dul­le.

Vaid­hya­nat­han us­koi pit­kään in­ter­ne­tin mah­dol­li­suuk­siin luo­vuu­den ja de­mo­kra­tian aree­na­na. Hä­nen mu­kaan­sa World Wi­de Web eli par­haat vuo­ten­sa 2000-lu­vun alus­sa, jol­loin se laa­je­ni no­peas­ti ja to­del­la yh­dis­ti ih­mi­siä eri puo­lil­la maail­maa.

Täl­lä het­kel­lä verk­ko hä­nen mu­kaan­sa "­goog­let­tuu", eli kas­vaa um­peen yh­tä ja sa­maa rik­ka­ruo­hoa kuin re­he­vöi­ty­vä jär­vi. Li­säk­si sen­suu­ri eri mais­sa kas­vaa.

Vaid­hya­nat­han ei sa­no­jen­sa mu­kaan näe to­dis­tei­ta pa­rem­mas­ta huo­mi­ses­ta, mut­ta ai­na voi toi­voa.

"­Mei­dän pi­tää pon­nis­tel­la koh­ti yh­teis­tä un­tam­me. Se on ar­vo­kas ta­voi­te."