Tempausoppi OsmoTiililän mukaan

Raamattuluentosarja

SANASTA TIEN LÖYTÄÄ

LOPUNAIKA - luennot

Veli Tuomi

Seuraavassa on muutama termi luentoihin liittyvänä. Niitä voi tulla vastaan lopunajan teksteissä:

1. Apokalypsi on suomeksi kirjaimellisesti "verhon nostaminen tai poistaminen". Se tarkoittaa alan

kirjallisuuden terminologiassa salattujen asioiden ilmestyksiä, jotka Jumala on antanut profeetoilleen.

Apokalyptiset ratsastajat ovat Johanneksen ilmestyksen kuudennessa luvussa mainittuja vertauskuvallisia hahmoja.

2. Eskatologia on lopunajan termi. Siihen kuuluu opetukset Jeesuksen Kristuksen toisesta tulemisesta jonka yhteydessä hän ottaa uskovansa luokseen ja tuomitsee ja surmaa antikristuksen eli Kristuksen lopunajallisen vastustajan. Eskatologiaan kuuluu profetiat lopun ajan ahdingosta, viimeisestä

tuomiosta, kuolleiden ylösnousemuksesta, Jumalan näkyvän valtakunnan perustamisesta, tuhatvuotisesta valtakunnasta ja viimeisestä tuomiosta.

3. Kiliakismi. Oppi, joka hyväksyy Raamatun ilmoituksen tuhatvuotisesta valtakunnasta maan

päällä. Se on lähinnä vastustajien käyttämä nimitys.

4. Paruusia (kr. parousia) tarkoittaa tuloa ja läsnäoloa, kirkollisessa kielessä Kristuksen toista tulemista maailmaan. Tätä tapahtumaa edeltävät ihmiskunnan historian päättymisen merkit (Lut. kirkon sivusto Aamenesta öylättiin). Paruusia -sanaa käytetään myös Israelin paluusta takaisin omaan

maahansa ajan lopulla.

Lisää erilaisia aikamääreitä

Käsittelemme nyt lisää aikamääreitä. Ne ovat hyvin tyypillisiä lopun ajan raamatunteksteissä. Joistakin määreistä puhuimme jo edellisessä luennossa.

Jumalan antamia aikoja ja merkkejä on mainittu Raamatussa lukuisia. Oli Kainin merkki. Muun

muassa sateenkaari oli merkkinä siitä, ettei Jumala hukuta enää maailmaa vedenpaisumuksella.

Myöhemmin oli vanhanliiton merkkinä esimerkiksi sapatti: ”Pysyköön sapatti ikuisesti merkkinä

liitosta, jonka olen teidän kanssanne tehnyt, sillä kuutena päivänä minä, Herra, loin taivaan ja

maan, mutta seitsemäntenä päivänä en enää tehnyt työtä vaan lepäsin.” Oli ympärileikkauksen liitto, oli Joonaan merkki, eli Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus. On kaste ja ehtoollinen Jeesuksen

asettamana. Monet merkit olivat pelastukseen liittyviä merkkejä. Jeesus antoi myös sanaan ja uskoon liittyvät merkit. Luemme Markuksen evankeliumista: ”Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka

uskovat: minun nimessäni he ajavat ulos riivaajia, puhuvat uusilla kielillä, nostavat käsin käärmeitä, ja jos he juovat jotakin kuolettavaa, ei se heitä vahingoita; he panevat kätensä sairasten päälle, 2

ja ne tulevat terveiksi...” ”Mutta he lähtivät ja saarnasivat kaikkialla, ja Herra vaikutti heidän

kanssansa ja vahvisti sanan sitä seuraavien merkkien kautta.” (Mark. 16:17,18,20).

On myös lopunajan merkkejä, sillä on merkit Auringossa ja tähdissä ja merkki taivaassa. ”ja taivaalla on oleva pelättäviä näkyjä ja suuria merkkejä” (Luuk. 21:11). ”Ja näkyi toinen merkki taivaassa, ja katso: suuri, tulipunainen lohikäärme, jolla oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea, ja

sen päissä seitsemän kruunua” (Ilm. 12:3).

Eräitä merkkejä ovat myös ajanmääreet, ajat ja hetket, vuodet, tuhannet vuodet jne.

Juutalaista ja kristillistä opetusta ajoista (apukirjallisuutena mm: Risto Santala: Juuret I)

Vanha juutalainen rabbinistinen kirjallisuus jakaa maailmanajan kolmeen osaan. Maailma kestää

sen mukaan kaikkiaan 6000 vuotta. Tuosta ajasta 2000 vuotta on heidän mukaansa kaaosta. Tuo

ensimmäinen 2000 vuotta oli aikaa Adamista Nooaan, vedenpaisumuksen ajan henkilöön. Sen jälkeen alkoi uusi aika, eli lain aika, toiset 2000 vuotta, ja sitten kolmas osa aikaa, 2000 vuotta, ovat

Messiaan päiviä. Messias piti heidän mukaansa tulla lain ajan, 2000 vuoden, kuluttua (niin kuin

tulikin). Juutalaiset eivät vain tunteneet Jeesusta Kristusta, omaa Messiastaan. He eivät ymmärrä

vieläkään, miksi Messias ei tullut. Muutoin kaikki laskelmat vaikuttivat oikeilta. On kirjoitettu:

"Hän tuli omiensa tykö, ja hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan." (Joh. 1:11).

Monet kristityt ovat ajatelleet näistä asioista juutalaisten rabbien tavoin. Apostoli Pietari kirjoittaa:

"Mutta tämä yksi älköön olko teiltä, rakkaani, salassa, että yksi päivä on Herran edessä niin kuin

tuhat vuotta ja tuhat vuotta niin kuin yksi päivä." (2. Piet. 3:8).

Jos Pietarin sanat ymmärretään niin kuin ne on kirjoitettu, voidaan ajatella se juutalaisen ajatteluun liitettynä näin: Jumala loi maailman kuudessa päivässä leväten seitsemännen päivän. Jumalan

luoman maailman ikä (aadamilaisen ihmiskunnan ikä) on kuusi viikonpäivää, eli 6000 vuotta. Lisäksi on vielä seitsemäs päivä sapatti, tuhat vuotta, tuhatvuotinen valtakunta, Herran kansan lepopäivä. Niinpä kun luomispäivät kestivät kuusi työpäivää ja lepopäivän, tämä ”tuhatvuotinen viikko”

käsittää tuhansina vuosin a vastaavasti meidän aikanamme sunnuntain, viikon ensimmäisen päivän

ja maanantaipäivän, eli kaksi tuhatta vuotta, jotka olivat aikaa, jota juutalaiset nimittivät kaaoksen

ajaksi. Maanantai-iltana, noin vuonna 2000 Adamin syntymästä lukien, kuoli Nooa; tiistai ja keskiviikko olivat lain aikaa, eli seuraavat kaksi tuhatta vuotta alkaen Nooasta ja päättyen Kristukseen;

torstai ja perjantai ovat Messiaan aikaa, eli meidän aikaamme, armon ja Hengen vuodattamisen aikaa. Ja juuri perjantainahan Kristus kuoli. Perjantai-iltana tai yöllä hän tulee takaisin? "Mutta yösydämenä kuului huuto: 'Katso, ylkä tulee! Menkää häntä vastaan.'" ( Matt. 25:2). Sitten alkaa Jumalan kansan sapatinpäivä. ”Niin on Jumalan kansalle sapatinlepo varmasti tuleva.” (Hepr. 4:9).

Olemme nyt siis ajan illassa tai iltamyöhäisessä, jopa lähellä keskiyötä tämän ajattelun mukaan.

Sapatinpäivästä sen verran, että me kristityt emme vietä lauantaina sapatinpäivää lepopäivänä,

vaan sunnuntaita, viikon ensimmäistä päivää, sillä silloinhan Aurinkomme, Jeesus Kristus, nousi

ylös. Sunnuntai-sana tarkoittaakin auringonpäivää (engl. sunday). Se juontuu Kristuksen ylösnousemuspäivästä, ei pakanallisesta auringonjumalan päivästä, niin kuin eräät harhaan menneet

opettajat väittävät tiedonpuutteensa vuoksi. Sapatinvietto kuuluu vastaavasti Vanhan testamentin

lakiliittoon, vaikka eräät kristilliset kirkot ja seurakunnat pitävätkin lujasti kiinni vanhanliiton sapatista. He edustavat yhä vielä ajattelussaan lakiliittoa voimassa olevana liittona, aivan kuin uutta liittoa ei olisikaan tullut, ja näin edellistä kumottu. Kirjoitettu on: ”Sanoessaan "uuden" hän on julistanut ensimmäisen liiton vanhentuneeksi; mutta se, mikä vanhenee ja käy iälliseksi, on lähellä häviämistään.” (Hepr. 8:13). Kahta perättäistä testamenttia ei voida pitää yhtäaikaisesti voimassa edes

maallisen lain mukaan. Kun uusi kirjoitetaan, vanha mitätöidään.

Juutalaisten ajanlaskun mukaan on nyt vuosi 5771 AM (vuonna 2011), eli vuotta maailman synnystä (ANNO MUNDI). Heidän ajanlaskunsa perusteita ei luennoitsija tunne kovin hyvin. 3

Muun muassa myös Martti Luther on laskenut vuodet Adamista Kristuksen syntymään. Hän on

saanut vuosiluvuksi 3970 vuotta. Kristus kuoli kuitenkin n. 33½ vuotta myöhemmin, josta vasta

uusi liitto alkoi. Jeesus Kristus nimittäin otti uuden liiton maljan käteensä ennen kuolemaansa ja

sanoi: ” "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan.” (Luuk.

22:20). Eli aika Adamista Kristuksen kuolemaan on Lutherinkin mukaan n. 4000 vuotta.

Ihmisen aika -luennoissa on seurattu myös edellä kuvattua ajanlaskua. Mutta siellä ollaan menossa tällä hetkellä vasta Joosuan kirjassa. Seuraavassa, Tuomarien kirjassa, käymme näitä aikamääriä läpi.

Kun lain aika päättyi Kristuksen kuolemaan ja vanha liitto päättyi, alkoi uusi aika, uuden liiton

aika. Kun Kristus kuoli, tuli täyteen 4000 vuotta tässä ajanlaskussa. Kun hän kuoli n. 33½ vuoden

iässä, kuten yleisesti lasketaan, hän olisi syntynyt suunnilleen vuonna 3967 AA.

Nykyinen ajanlaskumme alkaa Kristuksen syntymästä, joten näin laskettu aika Adamista meidän

aikaamme on n. 3967+2011= 5978 vuotta tänä kuluva vuonna 2011.

Meidän ajanlaskumme perustuu munkki Dionysos Exiguksen 500-luvulla tekemiin laskelmiin

Herran syntymästä. Hän ehkä erehtyi syntymävuodessa muutamalla vuodella, sillä Jeesus syntyi

luultavammin n. 4-7 vuotta aiemmin kuin ajanlaskumme sen olettaa. Munkilla, joka ajanlaskumme

määritti, tuli siis muutaman vuoden virhe. Näin yleisesti ymmärretään.

Me käytämme ajanlaskussamme lyhennettä muodossa eKr. ja jKr. Mutta maailman henki ei hyväksy enää tätä lyhennettä, vaan esittää saman muodossa eaa. ja jaa. (ennen ja jälkeen ajanlaskun

alun). Tämä on kuitenkin täysin hakoteillä oleva ilmaus, sillä ajanlaskuhan aloitettiin itse asiassa

vasta 500-luvulla. Vuosiluku, jota elämme nyt Raamatun mukaan Adamista alkaen, on nyt jossakin

5980–5982 vuosien paikkeilla. Ero juutalaisten ajanlaskuun on 5978-5771=207 vuotta. Tuota eroa

en näillä luennoilla käy läpi.

Voimme laskea, kuinka paljon on osapuilleen aikaa vuoteen 6000 AA, jolloin tämän ajanlaskuperiaatteen mukaan alkaa tuhatvuotinen valtakunta. Sitten ajan kello on tullut täyteen, eli n. vuonna

7000 Adamista lukien ja iankaikkisuus alkaa. Aikaa ei enää silloin ole. Aikakäsite kuuluukin näkyvään maailmaan; materiaan ja liikkeeseen. Henkimaailmassa ei ole aikaa tässä mielessä, on iankaikkisuus.

Edelliset aikamääreet ovat kuitenkin sellaista opetusta ja laskelmaa, jota ei saa tulkita Jumalan

kaikkivaltiaan totuuden sanaksi. Ei toki. Hänen päivänsä ja vuotensa ovat monta kertaa niin käsittämättömiä, ettemme voi rakentaa kaikkea käsityksemme mukaiseksi ja sanoa: ”Tämä on Herran

sana”. Mutta toki mielenkiintoinen on myös tämä juutalais-kristillinen aikakello.

On mielettömiäkin merkkejä. Nettisivustot pursuvat mielettömiä profetioita ja näkyjä joiden olisi

pitänyt jo toteutua kauan sitten, mutta eivät ole silti toteutuneet. Kuitenkin uusia päivämääriä ilmestyy koko ajan. Syykin näiden ilmoitusten mielettömyyteen on aivan selvä, näillä ilmestyksillä on

näet yritetty saada selkoa sellaisista asioista, joita ei ole edes Raamatussa kerrottu. Kuitenkin ihmismassat juoksevat henkihieveriin sellaisten viestien perässä, mutta eivät rakenna luotettavan Sanaan varaan. Kuulemme profetioita milloin Venäjä hyökkää Suomen ja milloin mikäkin alue miehitetään. Tuo on tyypillistä harhaprofetiaa. Näitä voisi luetella vaikka kuinka paljon.

Toisaalta eräät Luterilaisen Kirkon papistoista pitävät todella kauhistuttavina asioina tutkia lopunaikaa. He pitävät mm. aikamääriä, tuhatvuotista valtakuntaa ja ylöstempaamista joidenkin lahkolaisten keksimiksi. Tämän verran nuo mielestään raamatulliset opettajat tuntevat Raamattua. Jeesus sanoo: ” "Ettekö te siitä syystä eksy, kun ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa?” (Mark.

12:24).

Tarvitsemme paljon viisautta tutkiessamme Sanaa. Profeetta Hoosea kysyykin: ”- Kuka on niin

viisas, että ymmärtää nämä kirjoitukset? Kuka niin ymmärtäväinen, että käsittää ne? Herran tiet 4

ovat oikeat. Vanhurskaat kulkevat niitä, mutta väärintekijät kaatuvat.” (Hoos. 14:10 KR92). Totisesti näin on.

Voimme tarkastella aikain merkkejä monilla muillakin tavoin kuin edellä on esitetty. Siitä seuraavassa.

Kristuksen toisen tulemuksen ennusmerkkejä

Raamattu on täynnä ennusmerkkejä, niin että voimme kysyä, "mikä hetki yöstä on"?

Juutalaisen perinteen mukaa käsitteellä "aikojen lopulla, päivien lopulla" tarkoitetaan koko messiaanista aikaa. Näin Uusi Testamenttikin opettaa. "Lapsukaiset, nyt on viimeinen aika. Ja niin kuin

te olette kuulleet, että antikristus tulee, niin onkin nyt monta antikristusta ilmaantunut; siitä me tiedämme, että nyt on viimeinen aika." (1. Joh. 2:18). Koko uuden liiton aika on siis lopun aikaa, viimeistä aikaa.

Mutta on erotettava varsinainen lopun aika; viimeinen sukupolvi viimeisestä ajasta, josta Johannes puhuu. Viimeinen sukupolvi tarkoittaa Jeesuksen opetuksissa aikaa, "jolloin kaikki nämä tapahtuvat". Sukupolvi, joka näkee ennusmerkkien alkavan toteutua, näkee koko lopunajan, viimeiset

päivät. Tämä aika on myös antikristuksen aikaa ja viimeistä ahdistuksen ja vihan aikaa. Jeesus sanoo tästä ajasta myös: "Ellei niitä päiviä olisi lyhennetty, ei mikään liha pelastuisi." (Matt. 24:22).

Tähän aikaan liittyy ennen kaikkea vertaus viikunapuusta, Israelista. Israel on ajan merkki. "Pelastus tulee juutalaisista", Jeesus sanoi samarialaiselle naiselle.

Maailmanajan viimeiset tapahtumat liittyvät myös Nooaan ja Lootiin. Jeesus opettaa: ”Ja niin

kuin kävi Nooan päivinä, niin käy myöskin Ihmisen Pojan päivinä: he söivät, joivat, naivat ja menivät miehelle, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin; ja vedenpaisumus tuli ja hukutti

heidät kaikki. Niin myös, samoin kuin kävi Lootin päivinä: he söivät, joivat, ostivat, myivät, istuttivat ja rakensivat, mutta sinä päivänä, jona Loot lähti Sodomasta, satoi tulta ja tulikiveä taivaasta,

ja se hukutti heidät kaikki, samoin käy sinä päivänä, jona Ihmisen Poika ilmestyy.” (Luuk. 17:26–

30).

Noista Jeesuksen sanoista ymmärrämme hänen tarkoittavan sitä, että niin kuin Nooa meni arkkiinsa ennen kuin vedenpaisumus tuli, ja kun Loot lähti Sodomasta ennen sen tuhoa, myös maailman jumalattomuus tuomitaan sitten kun Herran omat ovat jo taivaassa. Toisin sanoen: maailman

tuhovoimat alkavat raivota silloin kun synti tuhotaan ja jumalattomuus saa lopun, mutta jumalan

kansa on tuolloin turvassa taivaassa. Näin tapahtuu Ihmisen Pojan päivinä. Mutta tämä ei tarkoita

sitä, etteivätkö uskovat joutuisi kokemaan antikristillisen ajan vainoja, kyllä he joutuvat. Mutta varsinaiseen vihan aikaan eivät uskovat joudu. Lainaus Ilmestyskirjasta jo tässä vaiheessa: ”Minä näin,

kuinka Karitsa avasi kuudennen sinetin. Maa järkkyi ja vavahteli, aurinko pimeni mustaksi kuin

suruvaate, ja kuu muuttui kauttaaltaan verenpunaiseksi. Taivaan tähdet putosivat maahan, niin

kuin viikunat varisevat puusta myrskyn sitä ravistellessa. Taivas hävisi näkyvistä kuin kirja, joka

kääritään kokoon, ja kaikki vuoret ja saaret siirtyivät paikaltaan. Maan kuninkaat, ylimykset ja sotajoukkojen johtajat, rikkaat ja mahtavat miehet ja kaikki muut, niin orjat kuin vapaat, piiloutuivat

luoliin ja vuorten rotkoihin ja huusivat vuorille ja kallioille: "Kaatukaa päällemme, kätkekää meidät valtaistuimella istuvan katseelta ja Karitsan vihalta! Heidän vihansa suuri päivä on tullut - kuka voi sen kestää?" ” (Ilm. 6:12–17).

Israel on se kansakunta, josta Raamattu puhuu viimeisen ajan yhteydessä. Israel puhkeaa keväällä

lehteen. Tämä on tunnusmerkki. Tätä Jeesus opettaa synoptisissa (samankaltaisissa: Matteus, Markus ja Luukas) evankeliumeissa. "Mutta oppikaa viikunapuusta vertaus: kun sen oksa jo on tuore ja

lehdet puhkeavat, niin te tiedätte, että kesä on lähellä. Samoin te myös, kun näette tämän kaiken,

tietäkää, että se on lähellä, oven edessä. Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennen

kuin kaikki nämä tapahtuvat. Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät koskaan katoa."

(Matt. 24:32–35; Mark. 13:28+; Luuk. 21:29+). Viheriöiminen voi olla Herran kansan kotiin paluu-5

ta. Mutta ennen kaikkea sitä, kun tämä kansa kääntyy hädässään Elävän Jumalan puoleen. Tämä

sukupolvi, joka näkee Israelin viinipuun tulevan tuoreeksi ja lehtien puhkeavan, näkee kuinka kaikki tapahtuu. Tässä Jeesus ei tarkoittanut oman aikansa sukupolvea, niin kuin eräät oppineet ovat

luulleet, ja ovat sitten väittäneet Jeesuksenkin näin pahoin erehtyneen. Tietämättömyys saa usein

aikaan vääriä tuomioita.

Muistamme kuinka Jeesus sanoo: "Mutta siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan, eivät taivasten enkelit, eikä myöskään Poika, vaan Isä yksin." (Matt. 24:36). Tässä puhutaan tosin päivästä ja

hetkestä, joka on salattu. Mutta epämääräisyys liittyy myös seuraavaan. "Hän sanoi heille: "Ei ole

teidän asianne tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa voimalla on asettanut..." (Ap. t.

1:8). Mutta nämä sanat kohdistettiin Jeesuksen opetuslapsille, eivätkä ne välttämättä koske kaikkia

aikoja, vaikka näillä sanoilla puolustetaan lopunajan tapahtumien pois jättämistä opetuksesta. Jotakin tästä on jo edellisissä puhuttu, mutta tähän, hänen sanomaansa lopunajasta, palataan myöhemminkin.

Jo Jeremia ennusti aikoja, jolloin Israelin kansa palaa lupausten mukaan ennen viimeisiä päiviä kotimaahansa.

Kolme lainausta häneltä:

"Sentähden, katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin ei enää sanota: 'Niin totta kuin Herra elää,

joka johdatti israelilaiset Egyptin maasta', vaan: 'Niin totta kuin Herra elää, joka johdatti israelilaiset pohjoisesta maasta ja kaikista muista maista, joihin hän oli heidät karkoittanut.' Sillä minä

palautan heidät heidän omaan maahansa, jonka minä annoin heidän isillensä." (Jer. 16:14,15).

”Mutta sinä, minun palvelijani Jaakob, älä pelkää, sanoo Herra, älä säiky, Israel. Sillä katso,

minä pelastan sinut kaukaisesta maasta, sinun jälkeläisesi heidän vankeutensa maasta. Ja Jaakob

on palajava, elävä rauhassa ja turvassa, kenenkään peljättämättä. Sillä minä olen sinun kanssasi,

sanoo Herra, ja pelastan sinut. Minä teen lopun kaikista kansoista, joiden sekaan minä olen sinut

hajottanut; ainoastaan sinusta minä en loppua tee: minä kuritan sinua kohtuudella, mutta rankaisematta minä en sinua jätä." (Jer. 30:10,11; Jer. 46:27,28).

"Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä teen Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa

uuden liiton; en sellaista liittoa kuin se, jonka minä tein heidän isäinsä kanssa silloin, kun minä

tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta, ja jonka liittoni he ovat rikkoneet, vaikka minä olin ottanut heidät omikseni, sanoo Herra. Vaan tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin

heimon kanssa niiden päivien tultua, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän sisimpäänsä ja kirjoitan sen heidän sydämiinsä; ja niin minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani." (Jer.

31:31–33).

Profeetta Hesekiel näki näyn kuivista luista. Luemme sen muistin virkistämiseksi kokonaan.

”Herran käsi tuli minun päälleni ja vei minut pois Herran hengessä ja laski minut keskelle laaksoa.

Ja se oli täynnä luita. Ja hän kuljetti minua ympäri niitten ohitse; ja katso, niitä oli hyvin paljon

laakson kamaralla, ja katso, ne olivat hyvin kuivia. Niin hän sanoi minulle: "Ihmislapsi, voivatkohan nämä luut tulla eläviksi?" Mutta minä sanoin: "Herra, Herra, sinä sen tiedät." Niin hän sanoi

minulle: "Ennusta näistä luista ja sano niille: Kuivat luut, kuulkaa Herran sana. Näin sanoo Herra,

Herra näille luille: Katso, minä annan tulla teihin hengen, ja te tulette eläviksi. Minä panen teihin

jänteet, kasvatan teihin lihan, vedän yllenne nahan ja annan teihin hengen, ja te tulette eläviksi. Ja

te tulette tietämään, että minä olen Herra." Minä ennustin, niin kuin minua oli käsketty. Ja kävi

humahdus, kun minä ennustin; ja katso, kuului kolina, ja luut lähenivät toisiaan, luu luutansa. Minä

näin, ja katso: niihin tulivat jänteet ja kasvoi liha, ja päälle vetäytyi niihin nahka; mutta henkeä

niissä ei ollut. Niin hän sanoi minulle: "Ennusta hengestä, ennusta, ihmislapsi, ja sano hengelle:

Näin sanoo Herra, Herra: Tule, henki, neljästä tuulesta ja puhalla näihin surmattuihin, että ne tulisivat eläviksi." Minä ennustin, niin kuin hän oli minua käskenyt, ja niihin tuli henki, ja ne tulivat

eläviksi ja nousivat ylös jaloillensa: ylen määrin suuri joukko. Ja hän sanoi minulle: "Ihmislapsi,

nämä luut ovat koko Israelin heimo. Katso, he sanovat: 'Meidän luumme ovat kuivettuneet, toivomme on mennyttä, me olemme hukassa.'” (Hes. 37:1–11).6

Jossakin vaiheessa nyt koottavat luut saavat Hengen ja ne tulevat eläviksi, eivätkä vain luut, vaan

koko Israel-keho herää henkiin.

Mutta juutalaiset eivät ole vielä kansana ottaneet Messiastaan vastaan.

Menneitten vuosisatojen pyhät Jumalan miehet eivät ole voineet ymmärtää, että Jumala todella palauttaa kansansa omaan maahansa. On ymmärretty, että Jumala on lopullisesti hylännyt juutalaiset.

Puheen Israelista on ymmärretty tarkoittavan vain hengellistä Israelia, Pyhän Hengen aikakauden

seurakuntaa. Paluu on kuitenkin jo osittain tapahtunut. Israel on jo valtio valtioiden joukossa vuodesta 1948.

Tuleeko Kristus pian?

Evankelista Matteus kertoo:

"Ja kun hän istui Öljymäellä, tulivat opetuslapset erikseen hänen tykönsä ja sanoivat: `Sano meille: milloin se tapahtuu, ja mikä on sinun tulemuksesi ja maailman lopun merkki? `Silloin Jeesus

vastasi ja sanoi heille: `Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä. Sillä monta tulee minun nimessäni sanoen: 'Minä olen Kristus', ja he eksyttävät monta. Ja te saatte kuulla sotien melskettä ja sanomia

sodista; katsokaa, ettette peljästy. Sillä näin täytyy tapahtua, mutta tämä ei ole vielä loppu. Sillä

kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, ja nälänhätää ja maanjäristyksiä

tulee monin paikoin. Mutta kaikki tämä on synnytystuskien alkua. Silloin teidät annetaan vaivaan,

ja teitä tapetaan, ja te joudutte kaikkien kansojen vihattaviksi minun nimeni tähden. Ja silloin monet lankeavat pois, ja he antavat toisensa alttiiksi ja vihaavat toinen toistaan. Ja monta väärää profeettaa nousee, ja he eksyttävät monta. Ja sen tähden, että laittomuus pääsee valtaan, kylmenee

useimpien rakkaus.

Mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu. Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää

saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu. Kun te siis

näette hävityksen kauhistuksen, josta on puhuttu profeetta Danielin kautta, seisovan pyhässä paikassa - joka tämän lukee, se tarkatkoon - silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkoot vuorille; joka on

katolla, älköön astuko alas noutamaan, mitä hänen huoneessansa on, ja joka on pellolla, älkööt

palatko takaisin noutamaan vaippaansa. Voi raskaita ja imettäväisiä niinä päivinä!" (Matt. 24:3–

19).

Siihen aikaan on suuri ahdistuksen aika Israelissa. Näin sanoo Herra: "Sillä silloin on oleva suuri

ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta hamaan tähän asti eikä milloinkaan tule. Ja

ellei niitä päiviä olisi lyhennetty, ei mikään liha pelastuisi; mutta valittujen tähden ne päivät lyhennetään. Jos silloin joku sanoo teille: ”Katso, täällä on Kristus”, tahi: ”Tuolla”, niin älkää uskoko.

Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä,

niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin. Katso, minä olen sen teille edeltä sanonut.

Sen tähden, jos teille sanotaan: 'Katso, hän on erämaassa', niin älkää menkö sinne, tahi: 'Katso,

hän on kammiossa', niin älkää uskoko. Sillä niin kuin salama leimahtaa idästä ja näkyy hamaan

länteen, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemus. Sillä silloin on oleva suuri ahdistus, jonka kaltaista ei

ole ollut maailman alusta hamaan tähän asti eikä milloinkaan tule." (Matt. 24:21–27).

Luemme edellisestä Jeesuksen puheesta, että kauhea ahdistuksen aika edeltää hänen tulemustaan.

On valtavia sotia, luonnonvoimat järkkyvät, on vääriä kristuksia, jotka ihmeteoillaan eksyttävät

paljon ihmisiä.

Nyt on jo paljon erilaista lahkokristillisyyttä, joka väittää olevansa ainoa oikea jumalanvaltakunta. Tällaisia lahkoja on maailmassa jo tuhansia. ”Meillä vain on pelastus. Täällä on

Kristus ja täällä”, he väittävät ja johtavat harhaan monia herkkäuskoisia. Näihin lahkohenkiin suhtautumisessa on vain yksi pätevä neuvo: älkää uskoko, älkää juosko heidän perässään.

Jossakin vaiheessa alkavat Kristukseen uskovien vainot. Uskovia pidetään teuraslampaina. Laittomuus hallitsee. Ajat ja lait muutetaan. Silloin tarvitaan rohkeutta ja kärsivällisyyttä.

Mutta tähän

liittyy myös lupauksen sana: ”Jos kuka vankeuteen vie, niin hän itse vankeuteen joutuu; jos kuka 7

miekalla tappaa, hänet pitää miekalla tapettaman. Tässä on pyhien kärsivällisyys ja usko” (Ilm.

13:10).

Lopunajan sanomaa on löydettävissä myös niin sanotuista Raamatun Apokryfikirjoista. Nämä kirjat

löytyvät joistakin vanhemmista Raamatuista, mutta ne on käännetty myös nykysuomelle. Noissa

kirjoissa erityisesti Makkabealaiskirjeissä on paljon lopunajan profetiaa.

Moni uskova on vakuuttunut - johtuen monista harhaanjohtavista ennustuksista - että Kristus voisi

tulla millä hetkellä hyvänsä. Onko näin? Raamatun mukaan hän ei tule vielä. Sitä ennen on vielä

monta tapahtumaa ja merkkejä. Ne eivät ole vielä tulleet. Herran tulemus ei siis toteudu vielä. Se ei

toteudu, ennen kuin epäusko, luopumus, laittomuus ja eksytys tulevat. Jeesus sanoo: "...kun Ihmisen

Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?" (Luuk. 18:8).

Kyllä luopumus tulee ensin, antikristus tulee, tulevat eksytykset ja monet muut edellä mainitut

tapahtumat. Ja on vielä jokin, mikä pidättää. Sekin selvinnee aikanaan.

Kyllä lopunajan viimeisinä päivinä toimintaa on. On kirkkoja ja seurakuntia. On jumalanpalvelusuudistusta ja ristisaattoja. On Messuja ja hartaustilaisuuksia on piispanvihkimyksiä. On monenlaisten kokeilujen aikaa. Herännäissaarnaaja Aku Räty sen sanoi: "Kun usko loppuu, niin konstit alkavat." Tämä näkyy nyt kaikkialla kirkon piirissä. Voi sitä konstien ja kokeilujen kirjoa! Aina vain

hullumpaa ideaa löytyy.

"Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina monet luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja." (Luuk. 18:8).

Tätä luemme ja näemme erityisesti kirkossamme.

Pahempaa vain seuraa, mutta emme saa antaa sen synnyttää pelkoa. Apostoli Paavali rauhoittelee

niistä, jotka saavat aikaan pelkoa ja levottomuutta puhuessaan Kristuksen pikaisesta paluusta. Hän

kirjoittaa:

”Mutta mitä tulee meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen ja meidän kokoontumiseemme hänen tykönsä, niin me pyydämme teitä, veljet, ettette anna minkään hengen ettekä sanan ettekä minkään muka meidän lähettämämme kirjeen heti järkyttää itseänne, niin että menetätte mielenne maltin, ettekä anna niiden itseänne peljästyttää, ikään kuin Herran päivä jo olisi

käsissä. Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennen kuin

luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi, tuo vastustaja, joka

korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala [siis antikristus]. Ettekö muista, että minä, kun vielä olin

teidän tykönänne, sanoin tämän teille? Ja nyt te tiedätte, mikä pidättää, niin että hän vasta ajallansa ilmestyy. Sillä laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa; jahka vain tulee tieltä poistetuksi se,

joka nyt vielä pidättää, niin silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa

henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä, tuo, jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä ja kaikilla vääryyden viettelyksillä

niille, jotka joutuvat kadotukseen, sentähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua. Ja sen tähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen, että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen.”

(2. Tess. 2:1–12).

Tämä on niin selkeä sana. On asioita, joiden täytyy tapahtua ennen kuin Kristus tulee. Ja kuitenkin kaikkialla on noita valheprofeettoja. Erityisesti uskovat pelkäävät ja vapisevat kaikkea tuota,

josta uhkaillaan ja pelotellaan. Älkää uskoko, älkää juosko. Meillähän on Pyhä Jumalan sana, jossa

kaikki on luettavissa. Miksi te juoksette! Miksi te kuuntelette! Miksi te annatte eksyttää itseänne!

Hän, joka tulee ensiksi, on antikristus.

Johannes kirjoittaa: "Lapsukaiset, nyt on viimeinen aika. Ja niin kuin te olette kuulleet, että antikristus tulee, niin onkin nyt monta antikristusta ilmaantunut; siitä me tiedämme, että nyt on viimeinen 8

aika." (1. Joh. 2:18 ).

Hirvittävä jumalattoman maailman johtaja hallitsee silloin. Hän vihaa kristittyjä. Hän on liittoutunut pedon kanssa, josta puhumme myöhemmin. Hän on pettänyt Israelin.

Maailmaa kohtaa siihen aikaan siis valtava ahdistus ja koettelemus. Tuohon aikaan Kristus tulee

pilvissä omiansa noutamaan. "Sillä sen me sanomme teille Herran sanana, että me, jotka olemme

elossa, jotka jäämme tänne Herran tulemukseen, emme suinkaan ehdi ennen niitä, jotka ovat nukkuneet. Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasuunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin; sitten meidät, jotka olemme elossa,

jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa." (1. Tess. 4:15–17).

Paavali ei tässä oleta ollenkaan, että hän itse olisi vielä tuolloin mukana, vaan me uskovat, jotka olemme elossa. Paavali

opettaa selkeästi toisaalla kirjeissään, että Herran päivään on vielä aikaa. Hän on silloin jo kotona

Kristuksen luona.

Tässä edellä kuvatussa tapahtumassa on kyse hetkestä, jolloin Herraan uskovat kuolleet ja elävät

nousevat yläilmoihin Herraa vastaanottamaan. Sitä sanotaan ensimmäiseksi ylösnousemukseksi

(Ilm. 20:6), ja ylösnousemukseen kuolleista (Luuk. 20:35).

Paavali käyttää myös sanaa ”tempaus”.

Juuri tähän ylösnousemukseen apostoli Paavalikin tahtoi päästä (hän kyllä tiesi, että kerran kaikki nousisivat ylös ja siihen hän varmasti pääsisi, mutta hän uskoi ruumiin ylösnousemukseen.) Se

selviää seuraavasta hänen sanoistaan: "...jos minä ehkä pääsen ylösnousemiseen kuolleista." ( Fil.

3:11).

Mutta silloin: "...on kaksi miestä pellolla; toinen korjataan talteen, ja toinen jätetään. Kaksi

naista on jauhamassa käsikivillä; toinen korjataan talteen, ja toinen jätetään. Valvokaa siis, sillä

ette tiedä, minä päivänä teidän Herranne tulee." (Matt. 24:40–42).

Herra sanoo tätä puheena olevaa ylösnousemusta myös elämän ylösnousemukseksi. ”Älkää ihmetelkö tätä, sillä hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin, ne, jotka ovat hyvää tehneet, elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen." ( Joh. 5:29).

Ennen Ihmisen Pojan tulemusta tapahtuu siis valtavia asioita. On ahdistuksen aika. Tuo tulemus

tapahtuu siis suurten luonnonmullistusten yhteydessä. "ja on oleva merkit auringossa ja kuussa ja

tähdissä, ja ahdistus kansoilla maan päällä ja epätoivo, kun meri ja aallot pauhaavat. Ja ihmiset

menehtyvät pelätessään ja odottaessaan sitä, mikä maanpiiriä kohtaa; sillä taivaitten voimat järkkyvät. Ja silloin he näkevät Ihmisen Pojan tulevan pilvessä suurella voimalla ja kirkkaudella. Mutta

kun nämä alkavat tapahtua, niin rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne

on lähellä." (Luuk. 21:26–28).

Mutta tuo ei vielä ole siis vihan aika.

Herra tulee yllättäen, ja kun on näennäisesti rauha maassa. Antikristus hallitsee ja viettelee monet puolelleen. On muitakin merkkejä kuin antikristus.

Elämä maailmassa on silloin samanlaista kuin Nooan aikana. Näinhän olemme jo puhuneet aiemmin. Kansa kärsii syntiensä paljoudesta. Syntien mitta on tullut täyteen. Jumalattomuus on huipussaan. Ei vain haureus, vaan myös luonnottomat lihanhimot: homous ja lesbous ovat sille ajalle

tunnusomaisia niin kuin ne olivat sodomalaisilla aikanaan. Olemme tulossa tähän aikaan kaikkialla

maailmassa, myös Suomessa. Tapahtuu siis vielä paljon asioita, ennen kuin Herra tulee.

Sitten tulee tämän maailmanajan (aionin) loppu. Se ei siis vielä maailmanloppu.

Ahdistuksen aikana Herra tulee

Psalmi 102 kertoo juutalaisten pelastumisesta suuresta ahdistuksesta. Jakeessa 27 puhutaan taivaan

ja maan katoamisesta, josta Jeesus edellä evankeliumilainauksissakin puhui. Jeesus puhuu myös

lopun ajoista Danielin, Joelin ja Sakariaan kirjojen pohjalta, koska hänhän on nuo profetiat puhunut

profeettojen suun kautta. Hän Jumalan sana (Hepr.1:1; 1. Piet. 1:10+). Tästäkin puhuimme jo edellä. 9

Lainaamme vielä Danielin kirjan lukua 9, sen jaetta 27: "Hän on tekevä liiton raskaaksi monille

yhden vuosiviikon ajaksi, ja puoleksi sitä viikkoa hän on lakkauttava teuras- ja ruokauhrin. Ja

temppelin ylimmällä kohdalla on oleva turmion iljetys aina siihen saakka kun turmion tuoja vää-

jäämättä joutuu turmioon."

Tulee siis tuo seitsemän vuotta kestävä ajanjakso, joka on antikristuksen aikaa. Odotamme vielä

sellaisia maailmanlaajuisia yhdentymisiä - valtioliittoja, kirkkojen yhdentymisiä - että antikristus

voi tulla. Muita tunnusmerkkejä ovat edellä mainitut lisääntyvät sodat, nälänhätä, maanjäristykset,

sellaiset kuin nyt Japanissa ja joita lähitulevaisuudessa tulee yhä lisää, yhä suurempia, yhä valtavampia, lisäksi muut suuret luonnonmullistukset ja kansojen meren pauhu. Eli niin kuin nytkin.

Sitten tulee tuo suuri ahdistuksen aika, joka kestää seitsemän vuotta (2x3½ vuotta). Niinhän luemme Raamatusta. "Hän on tekevä liiton raskaaksi monille yhden vuosiviikon ajaksi, ja puoleksi

(kolme ja puoli päivää, eli 42 kuukautta) sitä viikkoa hän on lakkauttava teuras- ja ruokauhrin..."

(Dan. 9:27).

"Ja vaimo [seurakunta] pakeni erämaahan, jossa hänellä oli Jumalan valmistama paikka, että häntä

elätettäisiin siellä tuhat kaksisataa kuusikymmentä päivää [3½ vuotta]." (Ilm. 12:6).

"Mutta vaimolle annettiin sen suuren kotkan kaksi siipeä hänen lentääksensä erämaahan sille

paikalleen, jossa häntä elätetään aika ja kaksi aikaa ja puoli aikaa [3½ vuotta] poissa käärmeen

näkyvistä." (Ilm. 12:14).

"Ja sille [peto] annettiin suu puhua suuria sanoja ja pilkkapuheita, ja sille annettiin valta tehdä

sitä neljäkymmentä kaksi kuukautta [3½ vuotta]." (Ilm. 13:5).

Jossakin vaiheessa tuon ahdistuksen aikana Herra tulee hakemaan omiaan. Edellisten tekstien

mukaan se tapahtuu puolivälissä tuota seitsemän vuoden kautta? Se ei ole tosin yksioikoisen selvää.

Tämä kysymys antaa aihetta vielä lisätutkimiseen.

Mutta Herran omat ovat silloin perillä Karitsan häissä. Maailmassa ovat silloin vain vihan lapset.

Sinä aikana synnin harjoittajat tuhotaan. Samalla Antikristus ja peto syöstään kadotukseen. Voi sitä

ihmistä, joka jää tähän aikaan!

Kristuksen toinen tulemus ei ole salattu. Koko maailma näkee hänet. ”Katso, hän tulee pilvissä,

ja kaikki silmät saavat nähdä hänet, niidenkin, jotka hänet lävistivät, ja kaikki maan sukukunnat

vaikeroitsevat hänen tullessansa. Totisesti, amen.” (Ilm. 1:7).

Erilaisia koulukuntia on loputtomiin. On pohdintoja, missä vaiheessa ahdistuksen aikaa Herra tulee?

Tuleeko aivan alussa, keskivaiheilla, vai ahdistuksen ajan lopulla? Jätän heidät riitelemään keskenään. Näillä luennoilla ei ole sellaiseen tarkkaan ajanmääritykseen kykyjä, ei viisautta eikä salaista

tietoa.

Aamen.

Lähdekirjallisuutta Pyhän Raamatun lisäksi: Iso Raamatun tietosanakirja

Risto Santala: Kristus Vanhassa Testamentissa

(Juuret I)

Kristus Uudessa Testamentissa

(Juuret II)

Osmo Tiililä: Viimeisten aikojen tapahtumat

Tuhatvuotinen valtakuntaRaamattuluentosarja

SANASTA TIEN LÖYTÄÄ

LOPUNAIKA - luennot

Sievi 12.3.2011

Veli Tuomi

2. Luento

Rukous/tervetuloa

Näillä luennoilla on jossain määrin käytetty myös lähdekirjallisuutta. Ne on mainittu tämän luennon

tekstiversiossa.